Loppukesän tunnelmia

Tämä kesä ei mennyt ihan putkeen. Kisaohjelmassani oli suunniteltuna kaksi perusmatkaa ja kaksi puolimatkaa ja tavoitteena oli saada selkeä puolimatkan ennätys aikaan. Lopulta toteutuikin vain kaksi perusmatkaa alkukesästä. Ehdin tosin osallistua kokeilumielessä myös SM-duathlonille sekä Höyryajot-pyöräilytapahtumaan tuokokuussa.

Antibioottikuurin sain heinäkuun puolivälin jälkeen ja sen ajan oli suositeltavaa olla tässä tapauksessa kokonaan treenaamatta. Aika kului yllättävän nopeasti ja helposti. Aluksi olo oli sen verran sairas nielutulehduksen ja lämpöilyn takia, ettei tehnyt mielikään tehdä mitään muuta kuin levätä ja oleskella. Sitten sattui vielä tulemaan ihanan lämmin, jopa hellesää, kokonaiseksi viikoksi. Rennosta olemisesta pystyi nauttimaan mainiosti mm. uimarannalla. Oikeastaan onnistuin hyvin rentoutumaan ja ottamaan myös henkisesti pienen tauon harjoittelusta. Ajatukset alkoivat kääntyä jo seuraavan kesän kisasuunnitelmiin. Aloin toisaalta myös harkita kisakauden jatkamista vielä Vierumäen perusmatkalla, joka olisi 24.8.

Lääkekuurin aikana ilmeni jo uusia oireita ja ääni oli vähän poissa. Yritin silti vielä valmistautua Challenge Turun puolimatkalle, mutta lopulta oli pakko myöntää, että nyt iski kunnon sairastelukierre. Oli haudattava saman tien myös haaveet Vierumäen kisasta, koska treeneihin tuli toinen yli viikon tauko. Joku sitkeä virustauti - tai varmaan kaksikin peräkkäin - pakottivat lepäämään ja parantelemaan oloa ihan rauhassa. Ääni palasi, mutta kurkkukipua, yskää, nuhaa yms. tuntui jatkuvan ja jatkuvan.

Nyt olen taas päässyt viikon ajan kevyesti aloittelemaan liikkumista. Kuukausi siinä vierähti enemmän tai vähemmän sairaana. Kisakausi Suomessa on niin lyhyt, että näin pitkä sairastelu heinä-elokuussa väistämättä tarkoittaa, että kisakauteni päättyi 6.7. Voimarinteen perusmatkan kisaan. Sitä kisaa piti sulatella jonkin aikaa ennen kuin lopulta olin kuitenkin ihan tyytyväinen suoritukseeni. En ole lähdössä ulkomaille jatkamaan kisakautta, vaan suuntaan katseen ensi kauteen. Syksyllä on tietenkin tarjolla vielä useampia juoksutapahtumia, joista voi poimia pari, jos siltä tuntuu.

Odottelen nyt uutta treeniohjelmaa syyskuulle ja jo sitä ennen pääsen aloittamaan ohjatut uintitreenit hallissa. Odotan jo innolla sitä päivää, kun pääsen taas tekemään kunnon tehotreeniä. Niistä voi parhaimmillaan nauttia yhtä paljon kuin onnistuneesta kisasta. Muistan vieläkin tämän kesän juhannusviikolta tehopyöräilyn, jota tein ulkona kotipihassa. Oli lämmin ilma ja mäkäräiset parveilivat ympärillä, mihin tahansa pysähtyi. Ohjelmassa oli 2-3 x 4x3min maksimivetoja trainerilla. Ohjelmoin treenin etukäteen Polariini siten, että kolme settiä menee vaikka väkisin. Kahden setin jälkeen tuntui jo pahalta, mutta kun kello piippasi ja käski aloittaa uutta vetoa, kyllä se sieltä tuli ja sain taisteltua kaikki vedot loppuun asti. Ihan huippua! Tuossa kohtaa kesää meno alkoi olla parhaimmillaan. Mutta oliko koko yhtälössä sitten jotakin liikaa?

Oliko sairastuminen keskellä kesälomaa vain sattumaa? Tosiasia on, että toukokuu oli kova, koska oli paljon hyvää treeniä, ftp-testi, oli viikonloppuleiriä ja sen perään duathlonkisaa ja Höyryajoa. Näitä edelsi myös useampi kova treeniviikko, koska mm. ihan itsenäisesti hiihtelin melko monta tuntia Lapin keväthangilla huhtikuun loppupuolella. Kun yhdistetään tähän muutokset työtehtävissä huhtikuun alusta alkaen - lisää vastuuta ja lisää töitä, paljon uutta opeteltavaa - oliko kokonaiskuormitus liian iso tällä kertaa? Toukokuun lopussa väsytti kyllä. Kesäkuussa sen sijaan ei ollut mitään ongelmia, olo oli hyvä ja treenejä kiva tehdä. Oli vain yksi perusmatkan kisa ja lisäksi hyvää treenijaksoa. Mutta silti. Kesäloma tuli ja oli tilaisuus hengähtää ja silloin tuli myös sairastuminen, joka vielä kesti ja kesti. Sattumaa tai ei, ensi kevään kuviot voisi suunnitella vähän paremmin varman päälle.

Tälle kesälle nyt ei onneksi sattunut olemaan mitään suuren suurta tapahtumaa tai erityislaatuista kisaa. Olen ehtinyt aiempina vuosina jo käydä kuusi kertaa puolimatkalla ja kokeilla kaikkia matkoja sprintistä täysmatkaan. Ilman tämän kesän puolimatkan kisasuorituksiakin uskon vahvasti, että se ennätys sieltä olisi tullut, jos vain olisin pysynyt terveenä. Ensi kauden suunnitelmat ovat nyt hyvää vauhtia hahmottumassa ja niihin sisältyy ainakin täysmatka ja selkeästi kovemmalla loppuajalla kuin viimeksi 2018.