sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Ironman 70.3 Lahti 2021

Kauan odotettu, viime vuodelta siirtynyt Lahden puolikas on nyt kisattu. Päivä oli helteinen, eikä siten ihan sitä, mitä olisin toivonut.

Ajelin jo torstaina mökille Etelä-Savoon, josta on kätevä tunnin ajomatka Lahteen. Kävin perjantaina Sibeliustalolla kisatoimistossa rekisteröitymässä ja sain mukaani repun sekä vaihtopussukat ja numerolaput yms. Olin varannut etukäteen ajankohdaksi klo 16-17 sillä ajatuksella, että pakkaan saman tien kamat pusseihin ja käyn tsekkaamassa ne pyörän kanssa vaihtoalueelle. Tämä onnistui suunnitelmien mukaan ja sitten ajelin illaksi takaisin majapaikalle.



Lauantaina kun heräsin, oli jo valmiiksi päänsärky ja ajattelin,  etten oikeasti halua lähteä hirveään helteeseen kisaamaan. Mutta eipä sitä kauan odotettua kisaa tietenkään oikeasti halunnut väliin jättää. Aina on joka tapauksessa kiva nähdä tuttuja ja nauttia kisatunnelmasta. Saavuin hieman ennen kahta kisakeskukseen. Klo 14 tavattiin pikaisesti muun TRIBase porukan kanssa sen verran, että saatiin yhteiskuva, mutta äkkiä kaikki lähtivät taas etsimään varjoisaa paikkaa. Ruuhkien välttämiseksi sisätiloihin ei päässyt ennen kuin oli aika viedä valkoinen vaihtovaatepussukka säilytykseen hieman ennen omaa starttia. Kilpailijat oli jaettu arvioidun oman uintiajan perusteella neljään lähtöryhmään.

Kävin täyttämässä torpedon kylmällä vedellä ja vein sen sekä muut eväät pyörälle. Istuin hetkeksi vaihtoalueen viereiselle nurmikolle varjoon, kunnes oli aika lähteä viemään pussukka Sibeliustalolle. Siinä joutui väkisin jonkin aikaa jonottamaan auringonpaahteessa. Sisällä kiskoin märkkärin alaosan päälle ja lähdin ulos uintiverryttelyä tekemään. Vähän hirvitti, miten kuumasta päivästä mahtaisi selvitä.

Kävin lopulta vain nopeasti vedessä kastautumassa, koska kärki oli jo lähdössä uimaan ja oman 2 ryhmäni vuoro oli pian. Oli ihana kastautua, se viilensi oloa edes hetkeksi. Etukäteen jännitti se, joutuuko rannassa kauankin odottelemaan märkkäri päällä omaa lähtöä, mutta onneksi näin ei käynyt. Heti kun lähestyin karsinassa lähtöaluetta, tuli kuulutus, että sinne vaan kohti rantaa ja uimaan.

Pääsin sujuvasti veteen ja lähdin rennosti liikkeelle. Ei ollut aaltoja ennen kuin ihan vähän kauempana rannasta. En löytänyt peesiapua, mutta oli hyvin tilaa uida. Ohittelin aika paljon porukkaa ja päättelin siitä, että vauhti on ok. Nyt oli hyvät isot poijut reitillä ja niitä oli helppo seurata. Rannassa kello näytti 35 min ja risat. Ihan perushyvä uinti minulle.

Vaihtoon kului noin 5 min, otin siinä heti geeliä ja laitoin sukat. Lähdin ajelemaan ulos kaupungista ja hörpätessäni vettä totesin sen olevan lähes kuin keitettyä! Jo noin 10 km kohdalla, kun oli tarkoitus päästä kunnon ajorytmiin kiinni, jouduin toteamaan, että nyt se kuuma vesi ei imeydy, vaan jää ikävästi vatsaan kellumaan. Kokeilin ottaa geeliä sekaan, mutta se vain pahensi olotilaa. Jatkoin juomista, mutta hyvin pienin hörpyin, koska suu oli kuiva koko ajan. Päätin kokeilla seuraavaksi elektrolyyttikapselia. Se tuntui auttavan ja olo alkoi vähitellen helpottaa. Jouduin ajamaan kuitenkin puolet pyöräosuudesta maltilla ja tunnustellen, uppoaako geeliä ja nestettä. Toinen puolikas oli paljon parempi ja pääsin ajorytmiin kiinni. Olo alkoi olla hyvä ja vahva, mutta en lähtenyt metsästämään puuttuvia keskiwatteja, vaan ajoin järkevästi loppuun asti. Koko loppuosuus tuli hyvin ja pääsin hyvävoimaisena vaihtoon. Vettä kului yhteensä viisi pullollista, joista osa meni kyllä niskaan. Pyöräaika oli 2.55 ja T2 2.41.

Juoksu lähti mukavasti liikkeelle ja ilahduin, kun sai aika pitkään juosta varjossa. Rannassa kohti kisakeskusta palatessa ja sen ohi oli sitten aukeaa ja kamala paahde useamman kilometrin. Huoltopisteillä joutui keskittymään kropan jäähdyttämiseen kippaamalla vettä päähän ja juoksemalla vesisuihkujen alta. Lisäksi piti yrittää juoda niin paljon kuin pystyi ja silti jo hetken päästä taas oli kova jano. Selviytymistä huoltopisteeltä toiselle jo eka kierros ja vielä olisi toinen jäljellä. Varjoisa pätkä sujui taas ihan hyvää vauhtia ja kaiken kaikkiaan juoksu meni kohtuullisen hyvin 16 kilometriin asti. Sitten viimeiset 5 km olivat tosi vaikeat, mutta kyllähän niistä jotenkin selvisi, kun niin vähän oli enää jäljellä. Maali tuli vastaan ajassa 5.38.56, juoksuun meni tasan 2 tuntia.  


Maalisuora oli perjantaina vielä tyhjä, mutta kisassa sai mukavasti kannustusta.

Parannusta vuoden 2018 Lahden kisaan samalla reitillä tuli noin 19 min helteestä huolimatta. Päivä oli raskas ja meni vähän sellaiseksi varman päälle tekemiseksi, mutta lopputulos oli hyvä ja siihen voi olla tyytyväinen.