Minulle on jo muodostunut perinteeksi piristää synkkää syyskautta viikonloppuleirillä. Nyt niitä tuli kaksikin tälle syksylle, sillä kävin ensin lokakuussa Staminan uintitekniikkaleirillä Piispalassa ja nyt kuukautta myöhemmin vielä Triathlonliiton AG-tiimin leirillä Vierumäellä. Mikäpäs sen mukavampaa kuin ottaa välillä pieni irtiotto viikonlopun ajaksi ja keskittyä vain tekemään, mitä käsketään ja syömään siinä välissä. Molemmilla leireillä kyllä osallistujia oli selkeästi tavanomaista vähemmän.
 |
| Piispalan maisemia |
Uintileirillä keskityttiin siis täysin vapaauinnin tekniikkaan. Ensimmäistä kertaa osallistuin tällaiselle uintitekniikkaan keskittyvälle leirille. Viikonlopulle kertyi viisi uintikertaa, noin 90 min per uinti. Siinä ajassa ehdittiin käydä osa-alueittain läpi kaikki olennainen hyvästä uintiasennosta, käsivetoa tukevista potkuista ja käsivedon eri vaiheista. Oli oikein mielenkiintoista keskittyä yksi viikonloppu pelkästään tähän ja pari oivallusta sain oman uinnin parantamiseksi. Niiden työstäminen vaatinee vielä pitkän pitkän aikaa, jotta asioita saa parannettua, varsinkin kovempi vauhtiseen uintiin.
Vierumäellä ohjelmassa oli tutumpaan tapaan kaikkia triathlonlajeja. Perjantaina aloitettiin noin 90 min pyörä-juoksuyhdistelmällä. Treeni oli herättelevä eikä liian kova, jotta lauantaina jaksettaisiin hyvin leirin tehotreenit. Olin itse kaksi viikkoa aikaisemmin flunssassa ja se vielä tuntui. Perjantain treeni antoi kuitenkin toivoa siitä, että saattaisin selvitä ihan kunnialla tämän viikonlopun. Hallin kuiva ilma ei tosin tuntunut kovin hyvältä hengittää.
Lauantain aamulla lähdettiin tekemään tehokasta uintitreeniä. Aluksi vähän verryteltiin ja kertailtiin tekniikkaa, uitiin mm. vähän räpylöillä. Pääsarjaa ennen tehtiin vielä vähän herättäeleviä satasen vetoja: 6x100m joka toinen reipas ja joka toinen kevyt. Lähdin liian lujaa (koska kaikki muutkin uivat kovaa). Olisi pitänyt muistaa ihan rennosti mennä omaa reipasta eikä välittää, missä muut menevät. Ympärillä uivat olivat kuitenkin kaikki jo varsin edistyneitä triathlonisteja, joten koko viikonlopun meno oli sen mukaista. Pääsarjana uitiin 3x 6x50m kovaa lyhyillä palautuksilla. Tai jos olisi uinut kovaa, olisi saanut ihan kelpo palautuksenkin, mutta minulta ei kovaa uiminen nyt onnistunut. Ehkä joka sarjan kaksi ensimmäistä vetoa meni ihan rennon reippaasti, mutta sitten hapotti jo niin pahasti, että vauhti hyytyi ja hyytyi. On oikeinkin kivaa uida kovia vetoja silloin, kun kaikki on kunnossa, mutta jos ei ole oikein kunnossa, ei siitä mitään tule. Ei se mikään yllätys ollut, ettei tehoja vielä löytynyt, koska koko syksy on täysmatkan jälkeen ollut enimmäkseen pk-tehoisia treenejä ja sitten vielä flunssa tuli sotkemaan kuvioita.
Lounaan jälkeen mentiin taas urheiluhallille. Siellä oli pieni juoksuverryttely ja sen jälkeen erilaista mukavaa hyppelyä.
Illansuussa oli vuorossa leirin kovin juttu eli 2,5 h pyörä-juoksuyhdistelmä, jossa ei tehoja säästelty. Hallille oli ilmestynyt myös Mikko Peltsi Peltola, jota ei tarvinnut kahta kertaa käskeä liittymään meidän joukkoomme treenaamaan. Peltsi mainitsee Instagramissa, että päätyi vahingossa "lähes ammattilaisten" joukkoon treenaamaan. Onneksi olin itse turvallisesti takarivissä hikoilemassa. Pyörällä ajettiin tehopätkiä 7min+5min+3min+1min, 3 min palautuksilla, aina vähän kovemmilla tehoilla ja tämä toistettiin kaksi kertaa ennen kuin "pääsi" juoksemaan.
Eka setti meni vielä ihan ok, mutta toinen oli jo paha ja sen jälkeen juoksu oli vielä pahempi. Juoksin 3x400m vetoja VK:lla Meinasi oikeasti itku päästä juoksun jälkeen ja ajattelin, että olisi varmaan paras lähteä vain kotiin. Happi ei vaan kulkenut yhtään, joten juoksukaan ei kulkenut yhtään. No ei siinä auttanut kuin ryhdistäytyä, ottaa vähän energiageeliä ja jatkaa hommaa taas pyörän päällä. Vielä yksi setti vetoja 5+3+1) pienillä lisämausteilla ja sitten perään jälleen juoksuvetoja. Juoksin 4x 400m. Kolme vetoja olisi riittänyt, mutta otti vaan niin paljon päähän se, ettei yhtään mikään kulkenut, että juoksin vielä yhden lisää. Sitä paitsi kovemmat juoksijat olivat myös vielä juoksemassa omia pitempiä vetojaan. Pienet loppupyörittelyt enää ja tämäkin treeni oli ohi. Yöllä ei kovin hyvin nukuttanut.
Aamulla päästiin toisen kerran uimaan eikä siellä altaassa tällä kertaa tarvinnut onneksi enää jaksaa kuin kevyttä sarjaa käsivetoja, potkuja ja uintia vuoron perään. Lopuksi otettiin pieni viestikisa ja sukeltelua. Jaksoin sentään vielä sukeltaa 25 m ilman ongelmia. Vielä ennen leirin päättävää lounasta ehdittiin tehdä liikkuvuusharjoituksia yläkropalle.
Sunnuntaina happi tuntui jo kulkevan vähän paremmin, joten hyvä tästä loppuvuodesta vielä tulee. Nyt vain mennään reippailla tehoilla pyöräblokkia eteenpäin kotona seuraavat viikot ennen kuin jouluksi sitten taas vähän kevenee.
