Oma triathlonseurani Stamina TC pääsi järjestämään duathlonin SM-kisat Tikkakoskella. Ajattelin heti, että sinne on lähdettävä mukaan, sillä olisi hienoa käydä pitkästä aikaa Tikkakoskella. Muutama vuosi sitten olin nimittäin töissä siellä ilmavoimissa. Liikunnallisesta näkökulmasta voisi todeta, että oi niitä aikoja, kun saattoi lähteä viettämään työpäivää jalkamarssille tai sai tehdä Cooperin testit ja lihaskuntotestit sekä Inbody-mittaukset töiden lomassa. Lisäksi saattoi nauttia kahden tunnin viikkoliikuntaoikeudesta ohjatuilla kahvakuulatunneilla tai vaikka juosten ihan itsekseen. Näissä muistojen sävyttämissä tunnelmissa lähdin siis kokeilemaan, mikä kunto on tässä vaiheessa kevättä. Tikkakoskella on järjestetty aikaisemmin myös Tikkatriathlonia, jonka myötä myös kisakeskus, Tikkakosken koulu, oli jo ennestään tuttu.
Ajoreitti kotoa Tikkakosken jäähallin p-paikalle löytyi siis hyvin takaraivosta. Parkkipaikka olikin jo melkein täyttynyt kisaajien autoista, mutta löysin vielä itsellenikin kolon jostakin. Pääsin perille siinä vaiheessa kun yleisen sarjan kisaajat olivat jo ensimmäisellä juoksuosuudella. Ilmoittautuminen kansliassa sujui nopeasti ilman jonotusta ja menin sen jälkeen hetkeksi katsomaan ja ottamaan mallia yleisen sarjan kilpailijoiden vaihtosuorituksista.
Edessä oli duathlonin sprinttimatka, jossa juostaan ensin 5 km, sitten pyöräillään 20 km ja lopuksi juostaan vielä 2,5 km. Koko homma on niin lyhyt, että saa mennä aikalailla täysillä alusta loppuun. Sain vietyä pyörän vaihtoalueelle ja tavarat järjestykseen. Sitten oli vielä kisainfo. Miten siinä tulikin taas sellainen olo, että onpa paljon sääntöjä ja olikos se kisaaminen tosiaan näin vaikeaa. Todellisuudessa kaikki on hyvin yksinkertaista: muista varoa ja kunnioittaa muita kilpailijoita, älä roskaa äläkä peesaa, käänny rauhassa kääntöpaikalla ja pidä kypärä päässä aina kun olet kosketuksissa pyörän kanssa. Näillä selviää pitkälle. Kävin vielä vähän verryttelyhölkällä juoksureitin alkuosassa, joka olikin tuttu niiltä omilta juoksulenkeiltä sekä Tikkatriathlonilta.
Vihdoin starttiviivalle! Eri sarjojen lähtö tapahtui porrastetusti siten, että kaikilla oli varmasti hyvin tilaa. Torvi soi ja lähdettiin matkaan. Hirveää vauhtia lähtivät naiset juoksemaan. Vilkuilin kellosta, että paras lähteä ihan omaa vauhtia etenemään. Oikea etureisi vähän ilmoitteli heti alkuun, ettei ole aivan yhteistyökykyinen. Siinä oli jotain tuntemuksia myös keskiviikon uinnissa. Siitä se reisi kuitenkin vertyi pikkuhiljaa eikä onneksi vaivannut pahemmin matkalla. Juoksureitti ei ollut ihan tasainen, vaan jokunen terävä nousu oli mukana. Sain pidettyä ihan mukavaa vauhtia yllä, parasta pitkään aikaan. Viiden kilometrin matkaan kului minulla 25:12. En sitä kyllä katsonut kesken kisan ollenkaan. Oikeastaan unohdin kokonaan painaa kellosta nappia vaihtoon tullessa, joten vaihto tallentui kellossa myös juoksuosuuteen. Eipä se haittaa, koska kisajärjestäjä toki huolehtii osuuksien kellotukset.
Olin jättänyt kengät kiinni polkimiin valmiiksi harjoitellakseni nopeaa vaihtoa. Vaihtoaika näyttääkin olleen muihin verrattuna ihan hyvä. Ikävää oli se, että juoksun aikana alkoi pian sataa. Maa oli siis kastunut ja sukat kastuivat myös siinä pyörää taluttaessa. Onneksi sade ei kestänyt kovin kauaa, mutta tien se kasteli. Pyöräreitti oli hyvinkin kumpuileva ja tasaista ajettavaa pätkää oli vain hieman Ilmasotakoulun kohdalla. Pyöräosuudella oma vauhti oli vähän hakemista. Olinkin ensimmäistä kertaa tänä keväänä ulkona triathlonpyörän kanssa. En ehkä myöskään ihan saanut rytmistä kiinni siinä maastossa. Pitäisi harjoitella esimerkiksi sitä, miten mäen päältä lähdetään heti kunnon vauhtiin, kun se taittuu alamäeksi. Jäin tällaisissa kohdissa selvästi edellä ajavasta naisesta. Kaksi kierrosta ajeltiin ja sitten taas vaihtoon. Nyt irrotin jalat kenkineen polkimista, mikä oli virhe. Oli ihan hirveää köpötellä jäykillä jaloilla klossien kanssa hyvin hyvin hitaasti pyörää taluttaen kohti vaihtopaikkaa. Siinä meni varmaan yksi ylimääräinen minuutti ihan turhaan. Tämän köpöttelyn kanssa 20 km pyöräilyyn kului 40:51.
Vielä yksi pieni juoksulenkki loppuun. Se 2,5 km meni yllättävän nopeasti. Kävin kovaa kamppailua kaksi minuuttia minua ennen lähteneiden vanhempien herrojen kanssa. Olivat kyllä varmasti molemmat M65 sarjassa, mutta sama kai se, kenestä sitä kiriapua saa. =) Vauhti ei oikeastaan hyytynytkään tässä verrattuna ensimmäiseen juoksuosuuteen. Ihan lenkin alussa jalat olivat vähän kankeat, mutta muutaman sadan metrin jälkeen juoksu alkoi taas tuntua ihan hyvältä. Juoksureitin varrella kuului monessa kohtaa kannustusta ihan omalla nimellä. Toimitsijapuolella olikin tällä kertaa paljon tuttuja triathlonisteja. Aikaa tähän juoksuun meni 12:12 ja loppuaika oli 1:19:35. Olin maalissa ihan tyytyväinen ennen kaikkea omaan jaksamiseeni juoksuosuuksilla ja koko kisan läpi. Se oikea etureisi oli kyllä kisan jälkeen taas kipeän oloinen. Pitää nyt olla sen kanssa vähän varovainen. Linkki tuloksiin täältä: https://www.staminatc.fi/sm-duathlon-11-5-2019/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti